Vapauden liitto rp.
Koulutuspoliittinen ohjelma
Vesa-Matti Hellstén
Lyhyesti
Suomalaiseen koulutusjärjestelmään on tehty vuosikymmeniä uudistuksia ja suosituksia, ja samalla oppimistulokset ovat heikentyneet. Opettajajohtoista opetusta on vähennetty, opettajan auktoriteetista ei ole välitetty, arviointia on monimutkaistettu, ammattikoulujen opetusta on leikattu ja inkluusiota on lisätty ennen kaikkea suomea osaavien ja hyvin käyttäytyvien oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisen kustannuksella. Vapauden liitto haluaa palauttaa suomalaisen koulutusjärjestelmän palvelemaan oppimista ja yhteiskunnan kehitystä. Koulujärjestelmän ydintä ovat opettajajohtoinen opetus ja tieteellisen tiedon mukaisesti koulutetut opettajat, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvä käytös sekä vaatimustason ylläpito ja huippuosaamisen arvostaminen. Tavoitteenamme on laadukas julkinen koulutus, joka palvelee ennen kaikkea Suomen kansan etua, turvaa työvoiman saatavuuden ja vahvistaa yleissivistystä. Ideologinen vinouma vasemmalle on korjattava. Maahanmuuton vähentäminen ja paluumuutto sekä perheitä tukeva talous- ja sosiaalipolitiikka ovat keskeisiä yhteyksiä ohjelmaamme.
Keskittyminen opetukseen ja oppimiseen
Vapauden liiton koulutuspoliittinen ohjelma keskittyy ensisijaisesti työrauhan ja oppimiseen käytetyn ajan palauttamiseen peruskoulussa, mikä onnistuessaan johtaa opetuksen tehostumiseen kaikilla koulutusasteilla. Opetuksen järjestäjien ja koulujen rehtorien on voimakkaasti ohjattava koulukulttuuria hyvää käytöstä ja oppimista arvostavaan suuntaan. Valtakunnallisten raamien turvin opetuksen järjestäjä ja tarkoituksenmukaisesti rekrytoitu henkilöstö ylläpitävät korkeita käytösvaatimuksia ja uskottavaa seuraamusjärjestelmää, mikä on koulun selkäranka. Se saa sekä opettajat että oppilaat yrittämään parastaan, nostaa henkeä ja on lisäksi tärkein tuki heikommassa asemassa oleville ja maahanmuuttajille.
Erityisopetuksen ja oppilashuollon on tuettava ensisijaisesti oppilaan pärjäämistä yleisopetuksessa tai edistettävä oppilaan paluuta yleisopetukseen. Helpotetun koulunkäynnin järjestämistä ja hoivaputkeen ohjaavia kanavia on purettava. Tästä saadaan säästöjä samalla, kun koulun rooli oppimisessa ja kasvattamisessa korostuu.
Alaluokilla keskitytään työskentelyn korkeatasoiseen huolellisuuteen valtakunnallisen opetussuunnitelman ja uudistettujen ohjeistusten myötä. Kaikki lapset ansaitsevat tulla opetetuksi huolellisiksi työskentelijöiksi ja edistymistä arvioidaan jälleen arvosanoilla käyttäytyminen ja huolellisuus. Ala-asteella otetaan jälleen laajasti käyttöön omat tehtäväkirjat, jotka tukevat lasta, jonka toiminnanohjaus tai keskittyminen ei vielä ole vahvaa.
Perusasteen korjauksen myötä toiselle asteelle ei enää tarvitse ottaa opiskelijoita, joilla on puutteelliset taidot opintojen aloittamiseen. Yhtenäisemmät opetusryhmät ja peruskoulussa opittu opiskelijan rooli mahdollistavat laadukkaan opetuksen ja valmistumiset toiselta asteelta hyvin taidoin.
Käytösopetussuunnitelma
Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin lisätään käytösopetussuunnitelmaksi kutsuttu osio, joka määrittelee korkeat käytösvaatimukset kuten huolellisuuden, rauhallisen käytöksen ja opettajan ohjeiden noudattamisen. Näitä vaatimuksia opetetaan suoraan. Niihin liittyvät selkeät, nopeasti kiristyvät seuraamukset. Hitaammin käytöstä oppiville järjestetään lisäopetusta yleisopetuksen ulkopuolella. Koulut velvoitetaan kirjoittamaan seuraamusjärjestelmän sisältävä käytösopetussuunnitelma valtakunnallisen ohjeen pohjalta.
Käytösopetussuunnitelma sisältää yleisopetuksen turvaavia häiritsevien tai tukea tarvitsevien oppilaiden poissulkemisia erillisiin tiloihin, joissa opetetaan käyttäytymistä, annetaan tukiopetusta ja joissa seuraamukset ja yhteydenpito koteihin hoidetaan. Perusopetuslakia muutetaan niin, että kouluilla on oikeus siirtää oppilas erilliseen opetustilaan pelkän käytösopetussuunnitelman nojalla, ilman pitkää byrokratiaa tai huolta perusteettomista valituksista. Rehtorin roolia kehitetään kasvatuksen johtajana, ja hallinnollisia tehtäviä siirretään muulle henkilöstölle.
Erityisopetus
Merkittävä osa keskittymis- ja käyttäytymisongelmista sekä niihin liittyvistä diagnooseista ei johdu neurologisista erityistarpeista vaan kaoottisesta ja rajattomasta kouluympäristöstä. Kun koulussa on käytösopetussuunnitelman mukaiset selkeät ja tiukat käytösnormit ja opettajalla on auktoriteetti, erityisopetuksen resurssia ja tukea on mahdollista suunnata tehokkaammin niille, joilla on aitoja kognitiivisia tai kehityksellisiä haasteita.
Opettajankoulutus
Opettajankoulutusta uudistetaan painottamaan luokanhallintaa ja opettajajohtoista opetusta. Opettajaharjoittelussa opettajaopiskelijoiden on osoitettava kykyä johtaa luokkaa ja käyttää uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaista seuraamusjärjestelmää. Koulukulttuurin ryhdistämiseksi palautetaan mieshakijoiden suosiminen valinnassa opettajaksi opiskelemaan niin kauan, kun hakijoiden sukupuolessa on merkittävä epäsuhta.
Suomen kieli ja kirjoittaminen
Sekä peruskoulussa että lukiossa on oltava riittävästi paperille kirjoitusta. Käsin kirjoittaminen aktivoi samanaikaisesti motorisia, aistimuksellisia ja kognitiivisia alueita. Kirjainten muotoilu vaatii tarkkaa hienomotoriikkaa ja visuaalista palautetta, mikä syventää oppimista ja parantaa kirjainten tunnistamista, oikeinkirjoitusta, muistia ja ideoiden tuottamista.
Kaunokirjoitus lisätään opetussuunnitelmaan. Se lisää kirjoittamiseen jatkuvan liikkeen ja rytmin elementin, mikä vahvistaa hyviä vaikutuksia entisestään. Se ei ole vain “kaunista kirjoitusta”, vaan aivoja kehittävä taito.
Ylioppilaskirjoitukset kirjoitetaan käsin, kuten menestyneissä PISA-maissa edelleen tehdään. Suomen kielen vahva kirjallinen hallinta – lukeminen ja käsin kirjoittaminen – on suomalaisen kulttuurin ja kansallisen identiteetin säilymisen perusta.
Suomi, ruotsi ja vähemmistökielet
Suomen kieltä on suojeltava kouluissa pidättäytymällä käyttämästä muita kieliä koulun viestinnässä. Samalla luomme kannustimen ja ympäristön maahanmuuttajille opetella suomen kieli tehokkaasti. Ilmaisten tulkkausten tarjoaminen huoltajille on rajattava kahteen maassaolovuoteen.
Suomen kielen kirjoittamisen ja lukemisen oppimista on suojeltava inkluusiolta. Suomen kielen oppituntien määrän ei tarvitse olla korkea, kun ryhmät ovat homogeenisiä ja niissä voidaan opettaa tehokkaasti.
Pakkoruotsi poistetaan opetussuunnitelmasta, sillä muiden kielten kuin suomen kielen pitäminen valtion virallisena kielenä ja valtion toimesta turvattavana kielenä ei ole perusteltua. Koulujen lukujärjestyksissä ja opiskelijoiden opinto-ohjelmissa pakkoruotsi vie aikaa ja turhauttaa ilman riittäviä hyötyjä. Ruotsia voisi edelleen opiskella valinnaisena ja siihen on jatkossakin oltava hyvät mahdollisuudet.
Korkeakoulujen ruotsinkieliset kielikiintiöt poistetaan. Kaksikielisen viranomaispalvelun turvaaminen hoidetaan jatkossa muilla keinoin, kuten työsuhteen aikaisella täydennyskoulutuksella, ei sisäänpääsyn ehtoja vääristämällä.
Ruotsinkielisen koulutuksen rahoitus mitoitetaan yhdenvertaisin perustein suomenkielisen koulutuksen kanssa. Ahvenanmaalaisilta opiskelijoilta edellytetään jatkossa riittävä suomen kielen taito hakiessaan manner-Suomen yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, kuten muiltakin hakijoilta.
Vieraan oman äidinkielen opetuksen, jota kunnat ovat voineet kouluissaan järjestää, valtion rahoitus ja opetussuunnitelman suositukset puretaan. Saamelaiskielten ja saamenkielisen opetuksen rahoitus turvataan nykyisellään, sillä ne perustuvat saamelaisten perustuslailliseen alkuperäiskansa-asemaan, ei samaan harkinnanvaraiseen tukijärjestelmään kuin muiden kielten opetus.
S2-oppimäärän lakkautus
S2-oppimäärä lakkautetaan kaikilla koulutusasteilla. Sen sijaan valmistavaa opetusta vahvistetaan asettaen sen tavoitteeksi sellainen suomen kielen taito, jolla oppilas kykenee osallistumaan täysipainoisesti yleisopetukseen. Näin varmistamme, että suomea osaamattomien oppilaiden osuus yleisopetuksen ryhmässä ei haittaa opetusta eikä oppilasta itseään. Samalla luomme terveen kannustimen suomen kielen oppimiseen. Valmistava opetus voi kestää joustavasti yhden tai useamman vuoden. S2-statusta ei enää huomioida ylioppilastutkinnossa tai korkeakouluhauissa. Tämä paitsi tasavertaistaa opiskelijoita ja poistaa epäoikeudenmukaisen edun opiskelijahauissa, myös poistaa syrjinnän ongelman S2-oppimäärän kirjoittaneiden työllistymisessä.
Ensimmäinen vieras kieli
Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen varhennettu, leikkimäinen aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla perutaan tehottomana. Säästyneet tunnit käytetään paremmin esimerkiksi matematiikan tai käsitöiden parissa. Puhumiseen ja kommunikaatioon perustuva vieraan kielen opiskelu voidaan aloittaa myöhemmillä luokalla, kuten aiemminkin on menestyksekkäästi tehty.
Uskonnot
Muiden kuin Suomen valtionuskontojen, eli evankelisluterilaisen uskonnon ja ortodoksisen uskonnon, opetus lopetetaan. Näiden vaihtoehtona säilyy elämänkatsomustieto. Tämä tukee Vapauden liiton tunnustamaa tarvetta poistaa vieraita kulttuureja suosivia epäterveitä käytäntöjä maastamme. Islamin opetuksen lopettaminen kouluissa on eräs toimenpiteistä suomalaisen kulttuurin suojelemiseksi. Muita Suomea, suomalaista koulua ja kulttuuria suojaavia muutoksia ovat uskonnollisten erityisruokavalioiden, kuten sianlihattoman ruoan poistaminen kouluruokailusta sekä burkan ja niqabin kiellot koulujen tiloissa.
Teknisen työn opetuksen merkitys
Teknisen käsityön ja tekstiilikäsityön yhdistäminen on vähentänyt käsityön vetovoimaa yläasteen valinnaisaineena ja täten ammattikouluun tullaan huonommilla käsityötaidoilla kuin ennen. Peruskoulun opetussuunnitelman ja tuntijaon tuleekin taata järkevät jommankumman oppiaineen tuplatunnit 8. ja 9. luokalla, jotka eivät tiettävästi ole enää monin paikoin toteutuneet.
Teknisen työn osaamisen parantaminen vaikuttaa laaja-alaisesti. Sen laadun ja määrän palautus hyvälle tasolle vähentää ulkomaisen työvoiman tarvetta. Huoltovarmuutemme paranee ja perheiden arjen omatoimisuus vahvistuu. Motoristen taitojen ja keskittymiskyvyn kehittyminen tukee oppimista myös muissa oppiaineissa ja parantaa esimerkiksi liikenneturvallisuutta.
Tasoryhmät ja painotettu opetus
Kouluissa on voitava vapaammin muodostaa tasoryhmiä, jos tehokas opettajajohtoinen opetus sitä vaatii. Suomea osaamattomat opiskelevat pääsääntöisesti eri luokilla ja eri kouluissa riittävän pitkässä valmistavassa opetuksessa, koska suomenkielinen opetus on asetettava etusijalle. Kielitaitovaatimus yleisopetukseen pääsylle on kannustin opetella suomen kieltä ja se auttaa täten nostamaan maahanmuuttajien koulutustasoa.
Puolustamme myös painotettua opetusta vahvasti, sillä se mahdollistaa lahjakkaiden oppilaiden syventävän osaamisen kehittämisen yhteiskunnallisesti ja sivistyksellisesti tärkeillä aloilla. Vanhemmilla tulee olla laajat vapaudet valita lastensa koulu tai hakea eri kouluihin.
Luokkakoot
Ongelma ei ole ensisijaisesti ryhmän absoluuttinen koko, vaan oppilasaineksen epätasaisuus ja heikko luokanhallinta. Entisaikojen kansakouluissa oli rutiininomaisesti 30–40 oppilaan luokkia ja opetus toimi, koska odotukset olivat selvät, käytös oli opittavissa oleva taito ja opettajalla oli auktoriteetti.
Kun ryhmässä on paljon suomea osaamattomia, häiriökäyttäytyviä tai erityistarpeisia oppilaita ja ihanteena on hallita luokkaa pelkästään pehmein keinoin, jopa 10 oppilaan ryhmä voi olla mahdoton. Kun taas oppilasaines on kohtuullisen homogeeninen ja luokanhallinta on kunnossa, isompikin ryhmä toimii. Siksi Vapauden liitto ei aseta sitovia luokkien enimmäiskokoja ensisijaiseksi tavoitteeksi. Ensisijaista on purkaa inkluusion aiheuttamaa heterogeenisyyttä, luoda käytösopetussuunnitelma ja vahvistaa opettajan asemaa.
Kouluruoka
Kouluruoan on oltava ravitsevaa, makuelämyksiä tarjoavaa ja suomalaista ruokakulttuuria vahvistavaa. Kotimaisen lihan määrän vähentäminen kouluruoassa on peruttava. Sitä on päinvastoin lisättävä. Sitä ja muita eläinperäisiä tuotteita, kuten rasvaista maitoa ja juustoa, on tarjottava mahdollisimman puhtaassa muodossa. Lisäaineiden, muunnetun tärkkelyksen, arominvahventeiden ja kovetettujen kasvirasvojen karsinta on välttämätöntä. Ravintoarvoiltaan heikko kouluruoka aiheuttaa osalle lapsista vatsavaivoja ja jopa oppimisvaikeuksia. Luonnonmukaisemman ja kotimaisen ruoan osuuden kasvattaminen kouluruokailussa tukee sekä lasten terveyttä että suomalaista maataloutta ja huoltovarmuutta.
Tuki perheille ja turvallisuudelle
Kasvatus lähtee kotoa eikä koulun tule pilata sitä. Onnistunut kotikasvatus tarvitsee tuen koulusta, jossa lapsi ja nuori viettää ison osan ajastaan. Hyvä ja huono käytös ovat kumpikin opittavia asioita. Koulun on huolehdittava, että jälkimmäisestä ei ole tarjolla esimerkkejä koulupäivän aikana ilman uskottavia seuraamuksia, jotka ylläpitävät terveitä normeja. Hyvää käytöstä ja asennetta mallinnetaan järjestelmällisesti ja oppilaille annetaan mahdollisuus kasvaa niitä omaksumalla.
Koululla ja etenkin rehtoreilla on oltava myös vastuu siitä, miten lapsia ja nuoria valmistetaan toimimaan aikuisten kanssa koulun ulkopuolella. Suhtautuminen kanssaihmisiin kaduilla on terveellä pohjalla koulun aikuisista saadun uskottavan ja turvallisen vaikutelman ansiosta.
Ammattikoulut ja lukiot
Lähiopetuksen vähentäminen on laskenut osaamista ammattikouluissa, kun oppilaitoksella on paineita jakaa tutkintoja. Siksi ammattikouluissa palataan vahvaan lähiopetukseen ja rehelliseen arviointiin. Koulutuslinjoja on perustettava turvaamaan suomalaisen työvoiman saanti. Lähiopetuksen tulee tapahtua suomen kielellä tarveharkitut kansainväliset koulutuslinjat pois lukien.
Niin lukioilla kuin ammattikouluilla on oikeus saada hyvillä perustaidoilla varustettuja opiskelijoita peruskoulusta. Opiskelijavalinnan osaksi voidaan ottaa peruskoulun päättöluokalla järjestettävien valtakunnallisten päättökokeiden tulokset. Peruskoulumaiset kymppiluokat, joiden raamit tukevat oppilasta, palautetaan. Ne yhdessä luokalle jäämisen uhan kanssa ohjaavat isoa osaa nuoria vastuulliseen opiskeluun ja kehittävät heidän taitojaan.
Korjattu peruskoulu vähentää painetta peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheeseen luotuun, ”tutkintokoulutukseen valmentavaan” TUVA-koulutuslinjaan. Paisunutta TUVA-koulutusta tulee karsia merkittävästi. Toisen asteen erityislinjat säilytetään lähinnä vaikeasti vammaisille ja aidosti erityistarpeisille sekä rajatusti maahanmuuttajille.
Toisen asteen erityislinjat tulee säilyttää lähinnä vaikeasti vammaisille ja eritystarpeisille ja rajatusti maahanmuuttajille.
Oppivelvollisuusiän nostosta on myös koitunut taakka toiselle asteelle. Se on peruttava välittömästi. Toisen asteen oppikirjat on syytä palauttaa maksullisiksi, koska niiden maksuttomuus on ollut tulonsiirtoa varakkaille, kun varattomat ovat saaneet tukea oppikirjojen hankintaan muutenkin.
Oppivelvollisuusiän nosto on sekavoittanut yläasteen oppilaanohjausta. Oppilaanohjaajien työnkuvasta on tullut raskasta oppilaan hallinnollista sijoittelua jatkopaikkoihin. Ohjauksen painopiste on pakotettu taitojen ja aitojen kiinnostuksen kohteiden arvioinnista ja realististen opiskelupaikkojen pohdinnasta siihen, että oppilas saadaan ylipäätään ”pidettyä putkessa”.
Paisunut oppilashuolto perataan
Samaan aikaan kuraattorien, psykologien, kouluvalmentajien ja muun oppilashuollon henkilökunnan määrän lisääntyessä, nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan lisäämällä henkilökuntaa, joka tarjoaa yksilöllistä tukea, helpotuksia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Oppilashuollon ihanteet pehmeillä ratkaisuilla luotavasta onnesta ovat kyllästäneet koulua ja jopa vaikeuttaneet luokanhallintaa. Oppilashuollon rooli on palautettava tukemaan oireilevien oppilaiden paluuta yleisopetukseen ja menestymään siellä heikentämättä yleisopetusta tai luokkien toimintaa.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalinnat suhteutetaan Suomen todelliseen työvoimatarpeeseen. Korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen ei ole itseisarvo. Yliopistojen ei tarvitse kilpailla kansainvälisistä ranking-pisteistä sivistystehtävänsä kustannuksella. Valtion rahoitus ohjataan laadun ja kansallisen tarpeen mukaan, ei tutkintomäärien kasvattamiseen. Rahoitusta on tarpeen mukaan myös lisättävä etenkin suomenkielisten opinto-ohjelmien säilyttämiseksi ja palauttamiseksi.
Tarveharkitusti opiskelijaksi valituilta ulkomaalaisilta peritään lukukausimaksut. Kunnille ei anneta tukea ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimiseen eikä valtion tule heitä elättää. Yritykset voivat näin tietyissä rajoissa tehdä. Kansainvälisyyden tukemisella tulee pyrkiä vastavuoroisuuteen ja kansalliseen hyötyyn.
Yksityiskoulut
Vapauden liitto kunnioittaa vanhempien oikeutta valita lastensa koulu. Haluamme mahdollistaa Suomen sivistyshistorian hengessä valtion rahoittamien vapaakoulujen perustamisen, joita ylläpitävät voittoa tavoittelemattomat yhdistykset tai säätiöt. Perusopetuslain kriteerejä on muutettava niin, että koulun perustaminen ei vaadi kunnan hyväksyntää tai ”erityistä sivistystarvetta”. Vapaakouluilla on oltava laaja itsemääräämisoikeus omiin valintakriteereihinsä ja opetusmenetelmiinsä. Vastineeksi ne osallistuvat valtakunnallisiin päättökokeisiin ja liittyvät koulutarkastusjärjestelmän piiriin.
Kotikoulut
Vapauden liitto puolustaa ehdottomasti perheiden oikeutta kotiopetukseen. Kotiopetus on monelle perheelle elintärkeä varaventtiili tilanteessa, jossa kunnallinen lähikoulu ei pysty takaamaan lapselle turvallista ja oppimista tukevaa ympäristöä. Kotiopetukseen siirtymisen on oltava perheelle hallinnollisesti vaivatonta ja nopeaa, kuten se nyt kansainvälisesti vertaillen pääosin onkin.
Kotiopetusta ei tule lähtökohtaisesti kohdella epäilyttävänä tai leimata radikalisoitumisen riskiksi. Perheillä on oikeus kasvattaa lapsiaan omien arvojensa mukaisesti ilman valtion ideologista ohjausta. Kuntien valvovan roolin tulee rajoittua puhtaasti oppimisen edistymisen objektiiviseen arviointiin, eikä se saa missään tilanteessa vaikeuttaa perheiden valitsemia opetusmenetelmiä, opetusmateriaaleja tai yhteisöllisen kotiopetuksen järjestämistä raskaalla byrokratialla tai mielivaltaisilla vaatimuksilla.
Vastinetta verorahoille
Yliopistojen uudelleen suomalaistaminen ja niiden sivistystyön vahvistaminen, ammattikoulujen lähiopetuksen palauttaminen, kymppiluokkien uudelleenperustaminen, koulujen johdon uudistaminen ja käytösopetussuunnitelman toteuttaminen sekä esimerkiksi kouluruoan laadun parantaminen vaativat varoja, mutta ne voidaan pääsääntöisesti kattaa muualta saatavilla säästöillä.
Säästöjä syntyy muun muassa oman äidinkielen opetuksen ja monien ideologisten hankkeiden lakkauttamisesta, A1-kielen varhentamisen perumisesta, pakkoruotsin poistosta, oppivelvollisuusiän noston perumisesta ja TUVA-koulutuksen purkamisesta, oppilashuollon järkevöittämisestä, paremmin voivista oppilaista ja opettajista, toisen asteen oppikirjojen muuttamisesta takaisin maksullisiksi ja Opetushallituksen roolin supistamisesta.
Ministeriön ohjaus, kuntien itsemääräämisoikeus ja vastuu
Vapauden liiton koulutuspoliittisen ohjelman mukaiset muutokset toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksella sekä perusopetuslain ja muiden lakien uudistuksina. Opetushallituksen päätösvaltaa siirretään ministeriölle tai laitos puretaan. Purettaessa sen ydintehtävät kuten valtakunnallisen opetussuunnitelman laatiminen siirretään ministeriölle. Linjamuutokset hallituskausittain ovat parempi vaihtoehto kuin vuosikymmeniä jatkuva ideologinen taantuminen poliittisen ohjauksen ulottumattomissa, kuten nyt on nähty.
Kunnat säilyttävät opetuksen järjestäjinä merkittävän itsemääräämisoikeuden, mutta valtakunnalliset raamit tiukentuvat osittain. Valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin lisättävä käytösopetussuunnitelma ja sen arviointia käsittelevien osioiden selkeyttäminen vapauttavat opettajia opettamaan.
Koulutarkastukset palautetaan. Tarkastajat käyvät kouluissa ja arvioivat työrauhaa, opetussuunnitelman toteutumista ja opetusta sekä antavat konkreettista ohjausta. Tarkastuksen jälkeen sovitaan selkeät kehittämistoimet, joiden toteutumista seurataan. Opettajat saavat tukea ja mahdollisuuden täydennyskoulutukseen.
Lopuksi
Vapauden liiton koulutuspoliittinen ohjelma kitkee kouluista haitallisen ideologian ja palauttaa sinne järjen ja auktoriteetin. Se tukee suomalaista perhettä ja työtä sekä yhteiskunnan ja sivistyksen kehitystä korkein ihantein. Muutos ei vaadi suurta lisärahoitusta vaan rohkeita linjauksia ja olemassa olevien resurssien uudelleenohjausta. Isänmaallisten menestys eduskuntavaaleissa 2027 antaa kouluille rohkeutta ryhdistäytyä. Tarvittavat hallinnolliset muutokset toteutetaan määrätietoisesti seuraavalla hallituskaudella eduskunnan, ministeriön ja kuntien yhteistyöllä. Näin turvaamme suomalaisten tulevaisuuden osaavina kansalaisina omassa maassamme sekä kansainvälisesti. Alamme jälleen tarjota Euroopalle ja muulle maailmalle suomalaista osaamista ja laatua.
