Ehdolla:
✅ Keski-Suomen hyvinvointialue
✅ Kuntavaalit, Jyväskylä
Jotkut päättäväisesti raivaavat tiensä päättäjiksi, kun toiset puolivahingossa päätyvät puuttujiksi. Kuulun jälkimmäiseen ryhmään, jossa motiivina ei ole niinkään omien asioiden ajaminen, vaan jarruna toimiminen silloin, kun vallanpitäjien vauhti uhkaa tuupata kumoon yksilöt oikeuksineen. Korona-ajan yhteiskunta olisi näyttänyt hyvin erilaiselta, jos politiikassa olisi ollut enemmän puuttujia, jotka olisivat uskaltaneet sanoa päättäjien ehdottavan täysin päättömiä ratkaisuja. Silloin ensimmäistä kertaa koin pakottavaa tarvetta yrittää puuttua yhteiskunnan tilaan, joten liityin Vapauden liittoon ja lähdin eduskuntavaaleihin ehdolle.
Paikallisista kunta- ja aluevaaliasioista en väitä ymmärtäväni juurikaan, mutta oman vastuuni kantamisen olen oppinut jo nuorena. Aloitin kampaamoyritykseni 20-vuotiaana enkä ole odottanut kenenkään muun vastaavan tulotasostani tai terveydestäni. Olen asioinut sairaalassa kaksi kertaa ja ollut henkilökohtaisesti hyvin tyytyväinen lopputulokseen: ensimmäisellä kerralla sain kotiin vietäväksi maailman mahtavimman pojan ja toisella maailman upeimman tytön. Ja kyllä – puhun biologiaan pohjaten pojista ja tytöistä, kuten toivoisin myös varhaiskasvatuksessa edelleen tehtävän. Yhteiskuntaa ei tule rakentaa vastaamaan yhdenkään marginaalin tarpeita, vaikka monimuotoisuus onkin huomioitava. En näe syytä nostaa mitään tiettyä ihmisryhmää tikun nokkaan hyvässä tai pahassa, ellei statistiikka osoita sitä elintärkeäksi. Kaikki ihmiset myös vähemmistöissä ansaitsevat tulla kohdelluiksi yksilöinä tekojensa pohjalta sen sijaan, että heihin suhtauduttaisiin viiteryhmänsä jäseninä. Ihmisten kulttuurit, arvot ja ominaisuudet ovat kuitenkin keskenään erilaisia eikä sen tosiasian kieltäminen auta ketään.
Keinotekoinen inkluusio on kääntynyt tarkoitustaan vastaan aiheuttaen turvattomuutta sekä heikentäen oppimisympäristöjä. Minun ihannekoulussani olisi paitsi aitoa lähiruokaa myös erityisluokat ja mahdollisuus panostaa ylöspäin eriyttämiseen sekä ”koko kylä kasvattaa” -mentaliteettia kiusaamisen kitkemiseksi. Mielestäni kännyköiden aiheuttamiin haittailmiöihin säteilystä somekiusaamiseen tulisi suhtautua asian vaativalla vakavuudella eikä normalisoida niitä hyväksyttäväksi osaksi tulevaisuuden kasvuympäristöä. Älypuhelimet orjuuttavat jo aikuisiakin siinä määrin, että olisin valmis rajoittamaan vapauksia lasten kohdalla, sillä uskon toimintakyvyn laskun liittyvän suoraan virtuaalitodellisuuden ja someriippuvuuden lisääntymiseen.
Jatkuvan kasvu- ja tuloskeskeisyyden sijaan yhteiskunnassa pitäisi panostaa siihen, että ihmiset saisivat niin koulutuksessa kuin työelämässäkin yhteisöllisyyden kokemuksia, sillä se voisi sitouttaa yksilöllisen psykoterapiajakson sijasta osaksi yhteiskuntaa. Uskon, että myös median moraaliton pelkopropaganda sekä syvemmän merkityksen puute saavat yhä nuoremmat menettämään toivonsa. Siitä syystä pidän erityisen tärkeänä ylläpitää ydinperhearvoja enkä katso hyvällä yhteiskunnan trendiä, jossa omaehtoinen seksualisointi esitetään naisellisena voimaantumisena.
Koska työllistän itseni enkä kuluta käytännössä mitään oman alueeni palveluita, olen paljon kuulopuheiden varassa sen suhteen, miten alueellamme asiat hoituvat. Työssäni kohtaamieni asiakkaiden kautta olen oppinut, että sote-puolella on paljon epäkohtia ja hoitoon pääsy sekä sen laatu vaihtelee luokattomasta luksukseen. Rahaa on kiinni valtavissa hallintohimmeleissä, vaikka se pitäisi saada käyttöön ruohonjuuritasolle hoitoa tarvitsevien hyödyksi.
Jos odotat edustajasi olevan varma näkemyksistään ja valmis päättäjäksi, älä äänestä minua. Mikäli haluat tukea avointa ja asiallista keskustelukulttuuria sekä lisätä politiikan läpinäkyvyyttä, olen valmis ryhtymään epäkohtiin puuttujaksi. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole puuttua läsnäolijoiden joukosta eikä kritisoida silkasta vastustamisen ilosta.
Sanni Berg, 37-vuotias perheellinen pienyrittäjä
