Tänään näkee uutisotsikoissa juttuja, joita kuvaa asioiden vastakkainasettelu – dualistisuus. Asiat ovat mustavalkoisia, oikeita tai vääriä. Kyseenalaistamiselle ja eri tulokulmille ei tahdo löytyä sijaa. Asiat personoituvat herkästi. Voit saada putinistin, nationalistin, fasistin, äärioikeistolaisen tms. leiman. Putinistin leima lienee pahin mahdollinen. Pidän tärkeänä, että kaikkia uusia virtauksia kuten wokea ja transhumanismia, jopa muodissa tai hyvässä vedossa olevaa trendiä ei pitäisi niellä kunnolla pureksimatta. Tuulivoiman vannotaan pelastavan ihmiskunnan ilmastonmuutokselta. Onko ilmastonmuutos globalistien huijaus ja Agenda 2032 yksi suurista visioista vähentää ihmiskuntaa?
Tuulivoima
Suomessa on tällä hetkellä 1 660 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa. Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla rakennettiin 60 uutta voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 377 MW. Suomen tuulivoimakapasiteetti oli kesäkuun 2024 lopussa 7 322 megawattia ja lisää on suunnitteilla niin kuin hyvin tiedämme. Voimalatornit ovat betonia ja terästä, joka ei synny tyhjästä. Generaattoriin ja välttämättömään koneistoon on tarvittu eri raaka-aineita ja metalleja. Tuulivoimaloiden lavat valmistetaan yleisimmin komposiittimateriaaleista, kuten lasikuidusta, hiilikuidusta tai puusta yhdessä epoksin tai polyesterin kanssa. Millaiset alueet metsää hakataan jokaisen myllyn ympäriltä ja tarvittavilta voimaloiden, teiden ja sähkönsiirtolinjojen rakentamiseen erämaisille alueille? Se aiheuttaa häiriötä, pirstoo riistan elinympäristöä ja vaikuttaa sekä ihmisten että metsästyksen virkistysarvoon alueella. Paljonko tarvitaan polttoainetta kaiken kuljettamiseen ja rakentamiseen? Tuulivoimaloiden omistajat vuokraavat maata tuulimyllyjen sijoittamiseksi. Maanomistajat voivat saada vuokratuloja yhdestä tuulimyllystä jopa 30 000 euroa vuodessa. Tuulimyllyjen rakentamiseen liittyvät kustannukset voivat olla merkittäviä. On tärkeää harkita huolellisesti kaikkia vaikutuksia ennen päätöksentekoa. Riittääkö voimalan 20-30 vuoden käyttöikä ja sen aikana saatu tuulienergia korvaamaan sitä energiaa, mikä raaka-aineiden kaivamiseen, jalostamiseen, myllyjen rakentamiseen ja sitten purkamiseen ja kierrätykseen menee? Eikä ne tuhannet betonijärkäleetkään luonnosta mihinkään itsekseen häviä. Jäävätköhän isäntien ja emäntien siivottaviksi omin varoin?
Aurinkoenergia
Aurinkoenergian tuottamisessa yleisimpiä aurinkokennojen materiaaleja ovat yksikiteinen pii, monikiteinen pii, galliumarsenidi ja amorfinen pii, jotka ovat halpoja kaivannaisia, mutta kaivaa ne pitää suurin kustannuksin ylikansallisten yhtiöiden toimesta. Kennoissa on usein lyijyä, kuparia, kadmiumia, alumiinia, titaania, hopeaa, kultaa, bromia ym. riippuen kennosta. Nämäkin pitää kaivaa jostakin ja jalostaa. Kysymys kuuluu, mikä on aurinkovoiman todellinen hyötysuhde tai hiilijalanjälki, kun sitä tarkastellaan ilmaston näkökulmasta. Kestääkö se realistista ja kriittistä tarkastelua? Epäilen.
Turve uusiutuva luonnonvaramme
Turpeen syntyprosessi eli humifikaatio (maatuminen), on prosessi, jossa kuolleet kasvisolukot hajoavat mikrobiologisen toiminnan seurauksena ja niiden sisältämät orgaaniset yhdisteet pilkkoutuvat ja muuntuvat muodostaen humusaineita. Turve koostuu siis kasvien alkuperäisistä sekä humifikaatioprosessissa syntyneistä yhdisteistä. Humifikaatio on nopeinta kerroksessa, joka on veden pinnan yläpuolella ja jossa noin 80–95 prosenttia biomassasta poistuu mineralisaatiossa kaasuina ilmaan. Noin 5–20 prosenttia kasvillisuuden tuottamasta biomassasta varastoituu turpeeksi. Maatumisnopeus alenee huomattavasti syvemmälle mentäessä, koska hajottajaeliöstön tarvitseman hapen diffuusio tapahtuu hitaasti tiiviissä ja veden kyllästämässä maa-aineksessa. Hapettomissa oloissa toimiva mikrofloora pystyy huomattavasti hitaampaan hajotukseen kuin hapellisissa oloissa toimiva eliöstö. Turvemaan sitoma hiilimäärä on kaksinkertainen verrattuna kaikkiin maailman metsien biomassaan. Turvemaa sitoo hiiltä keskimäärin 10 kertaa enemmän hehtaaria kohden kuin mikään muu ekosysteemi.
Marinin hallitus asetti tavoitteekseen puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. Tämä tapahtui lähes tuplaamalla turpeesta kannettu vero, ja lisäksi hintoja korotti päästöoikeuksien hinnan nousu. Vuonna 2020 turpeella tuotettiin noin 15 prosenttia Suomen kaukolämmöstä. Lisäksi turvetuotannosta luopumista alettiin tukea ja turvekoneista alettiin maksaa romutuspalkkiota vuonna 2022. Vaikka turpeen energiakäytön piti puolittua vuoteen 2030 mennessä, tavoite näytti toteutuvan jo ensimmäisenä vuonna. Suomen ja suomalaisten etu se ei ainakaan ollut. Eikä ilmastonkaan.
Geeniteknologia
Esimerkkejä muodissa olevien ”itsestäänselvyyksien” kyseenalaistamisesta voisi jatkaa vaikka geeniteknologiaan. Viime vuosisadan eläin- ja kasvijalostus perustui luonnonvalintaan. Nykyisin muunnellaan geenejä, jotta viljat tuottaisivat suurempia satoja ja eläimet enemmän lihaa. Ihmisen kloonaus tarkoittaa yksilön identtisten kopioiden tuottamista. Ihmisen kloonaus johtaa moniin kielteisiin seurauksiin moraalisesta ja eettisestä näkökulmasta yhdistettynä kloonattujen yksilöiden suuriin kuolleisuuksiin. Ja sitten jonakin päivänä ilmaantuu bakteeri tai virus, joka tuhoaa ei-luonnollisen geenimuunnellun viljan, karjan tai ihmisen. Tästäkin meillä on tuore esimerkki, joka järisytti jokaista telluksella tallustavaa. Lisäksi pelkokertoimet hyydyttivät talouden ja inhimillisen lähimmäisen kohtaamisen kohtalokkain seurauksin. Ylikuolleisuus nousi ennen näkemättömiin lukemiin kaikkialla maailmassa. Ylikansalliset lääkeyhtiöt takoivat ennätystiliä niinkuin hautaustoimistotkin. Taas tarjotaan ratkaisua ongelmaan – tekoäly tuo pelastuksen.
Transhumanismi
Edellistä aihetta läheisesti koskeva transhumanismi on jo ujutettu lastenohjelmiin ja varhaiskasvatukseen. Koulujen oppikirjatkin kertovat, että sukupuolia voi olla kymmeniä tai jopa yli sata. Riippuu aivan siitä, miksi tuntee itsensä tällä hetkellä. Sukupuolen voi vaihtaa niin halutessaan. Itsekin haastoin lastenlapsiani miettimään tilannetta, jossa mummo olisikin vuoden 2025 alusta pappa ja pappa taas mummo. Papaksi itseni tuntien loukkaantuisin, jos joku kutsuisi minua edelleen mummoksi 😊 Transhumanistit katsovat, ettei ihminen nykymuodossaan edusta lajimme kehityksen päätepistettä vaan pikemminkin hyvää alkua, jonka jälkeen perinteinen evolutiivinen kehitys voi jäädä taka-alalle ja yksilölähtöinen ohjattu kehitys ottaa sen paikan. World Transhumanist Association -liikkeen FAQ määrittelee transhumanismia laaja-alaisen konsensuksen pohjalta. Sen mukaan transhumanistit pyrkivät:
– edistämään teknologiseen kehitykseen sisältyviä mahdollisuuksia ylittää useimmat nykyihmisyyteen kuuluvat perustavanlaatuiset fyysiset ja psyykkiset rajoitukset
– tutkimaan tällaisten teknologioiden kehitystä ja toteutuksen hyötyjä, haittoja ja etiikkaa
Transhumanistit tukevat yleisesti nousevia teknologioita, joista monet ovat kiistanalaisia, kuten nanoteknologia, bioteknologia, informaatioteknologia, kognitiivinen tiede, kryoniikka ja hypoteettiset tulevaisuuden teknologiat kuten ihmistä laajempaan ajatteluun pystyvä tekoäly ja mielen siirto. Transhumanismin visiot perustavanlaatuisesti muuttuvasta ihmisyydestä ovat keränneet paljon kannatusta ja arvostelua useista eri näkökulmista. Tiedetoimittaja Ronald Bailey on kuvaillut transhumanismia ”liikkeeksi, joka ilmentää ihmisyyden rohkeimpia, mielikuvituksellisimpia ja idealistisimpia tavoitteita”, kun puolestaan ekonomi Francis Fukuyama on lausunut transhumanismin olevan ”maailman vaarallisin idea”.
Metsänsuojelu
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen metsien suojelutilaston mukaan Suomen suojeltujen metsien pinta-ala oli kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana sekä lakisääteisillä suojelualueilla että talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteissa yhteensä 57 000 hehtaaria. Suojeltujen metsien osuus Suomen metsäalasta oli vuoden 2022 alussa edelleen 13 prosenttia. Suomessa noin 13 % metsäalasta eli 2,8 miljoonaa hehtaaria on suojeltu luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi, minkä lisäksi on noin miljoona hehtaaria muita suojeltuja metsiä. Kiva on ulkomaalaisten tallustella Suomen koskemattomassa luonnossa, jota ohjaa EU:n määräykset, mutta kasvamaton ja lahoava metsä ei juuri sido hiiltä ja siten jokainen suojeltu hehtaari toimii ”ilmastonmuutosta” vastaan. Kasvava metsä puolestaan sitoo tehokkaasti hiiltä kuten turvesuotkin edellä. Olisiko järjen käyttö sallittua?
Ihminen on viisas ”luomakunnan kruunu”. Vai onko? Tämäkin kannattaa kyseenalaistaa.
Tarja Impiö
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Turve
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkoenergia_Suomessa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Transhumanismi
https://www.luke.fi/fi/ajankohtaista?q=metsien%20suojelu&topics=&programs=
https://stat.fi/julkaisu/cl8mo29omxf8t0dukky5aa8i1
