USA:n vallanvaihdoksen myötä maailma muuttui oleellisesti
On tärkeää huomata, että presidentti Donald J. Trumpin myötä USA:n ulkopolitiikassa tapahtui oleellinen muutos, joka vaikuttaa koko maailmaan. Presidentti Trump ainakin epäsuorasti myöntää unipolaarisen eli USA:n hegemoniaan perustuvan maailman olevan mennyttä aikaa, kun hän on valmis neuvottelemaan Venäjän kanssa Ukrainasta ja NATO:n laajenemisesta. Tämä merkitsee sitä, että USA on valmis myöntämään Venäjän turvallisuusedut aiheellisiksi ja tekemään sille todennäköisesti sekä alueellisia että muitakin myönnytyksiä rauhan saavuttamiseksi.
Tähän asti USA:n ”neuvottelukyvyttömyys” on juontanut suurelta osin juurensa siitä, että USA on pitänyt itseään niin vahvana, että sen ei ole tarvinnut ottaa huomioon muiden suurvaltojen turvallisuusintressejä. USA on ajanut kylmän sodan jälkeen voimakkaasti yksinapaista maailmaa, jossa asiat ratkaistaan yksinomaan USA:n tahdon mukaisesti muiden huolet ja edut sivuuttaen. Tämä aikakausi on nyt tullut tiensä päähän ja USA:n poliittiselle eliitille onkin kova paikka myöntää itselleen, että USA:n voimat eivät enää ole riittävät unipolaarisen hegemonian ylläpitämiseen. Moninapaisuuden tunnustaminen ja siten realismi sekä neuvottelukykyinen diplomatia ovat presidentti Trumpin myötä palaamassa osaksi USA:n ulkopolitiikkaa, joka on myönteinen asia.
Suomen poliittinen johto teki kiireessään vakavan virhearvioinnin
Suomelle tämä muutos on erittäin merkittävä ja yllättävä, sillä Suomen poliittinen eliitti lähti USA:n liittolaiseksi juuri sillä toiveikkaalla ajatuksella, että USA on ja tulee olemaan maailman hegemoni, jonka “sääntöperäistä maailmanjärjestystä” – eli selkokielellä “sääntöjä muille mutta ei meille” periaatetta – Suomi lähtee tukemaan USA:n sotilaallisena vasallina.
Suomi katsoikin pelkästään taustapeiliin tuulilasin sijasta, kun se arvioi maailman tapahtumia ja kiirehti liittoutumaan USA:n kanssa sekä NATO:n että DCA-sopimuksen kautta ilman kansanäänestyksiä.
Suomen ulkopoliittiselle johdolle, joka virheellisesti laski yksinapaisen maailman varaan, onkin luvassa kylmää kyytiä ja paljon harmaita hiuksia tämän vakavan virhearvion takia. Tämä taustapeiliin tuijottelu ja eteenpäin katsomisen välttely onkin nyt johtamassa Suomen kohdalla ulkopoliittiseen tieltä suistumiseen.
Suomen poliittinen johto laski sen hölmön oletuksen varaan, että USA käyttäyminen maailmassa, jossa suurvaltojen voimasuhteet ovat muutostilassa, olisi jotenkin ennustettavissa. Laskelma ilmeisesti perustui sellaiseen toiveajatteluun ja kuvitelmaan, että meillä olisi joku kyky kontrolloida USA:n käytöstä niin, että se uhraisi omat kansalliset intressinsä muita palvellakseen. Luulisi, että viimeistäänkin Trumpin virkaanastujaiset tekivät kaikille selväksi sen, että näin ei tule olemaan.
Ylpeillystä Suomen ja USA:n “transtlanttisesta erityissuhteesta” kertoo karua kieltään sekin, että vasalli-Suomi, joka juuri luovutti ison osan omasta maaperästään USA:n sotilasvoimille ja teki itsestään näin USA:n eteentyönnetyn sotilasalueen, ei saanut presidentilleen edes kutsua Trumpin virkaanastujaisiin. Eli se siitä “arvostuksesta”.
Uusi aikakausi kansainvälisessä politiikassa alkaa
Suomen sotainen “vapauttakaa ohjukset” politiikka tuleekin näyttäytymään lähinnä häpeällisenä omien voimien ja kykyjen yliarviointina, kun maailma on astumassa kokonaan uuteen aikakauteen eli moninapaiseen maailmaan, jossa tarvitaan epätahtisen sotarummuttamisen sijasta poliittista viisautta, realismia ja neuvottelukykyä.
Kun maailma siirtyi yksinapaisuudesta moninapaisuuteen, niin käytännössä samalla siirryttiin “diilittömyyden” aikakaudesta “diilien” aikakauteen, jolloin valtiollinen itsenäisyys on korvaamatonta valuuttaa kansainvälisessä politiikassa. EU:n poliittis-taloudelliseen ja USA:n sotilaalliseen kontrolliin alistettu vasalli-Suomi on valitettavasti täysin kyvytön tekemään mitään itselleen hyödyllisiä “diilejä” tällä uudella aikakaudella. Tämän vuoksi maamme vajoaakin vajoamistaan yhä syvempää alhoon, koska meitä koskevat diilit tullaan tekemään muiden toimesta oman päämme ylitse kansalliset etumme sivuuttaen.
Suomen kansalle tuleekin vielä ikävä itsenäisyyden ja puolueettomuuden aikoja, sillä ilman niitä Suomi on pelkkä tahdoton suurvaltojen hyväksikäyttämä ajopuu, jolla ei ole mitään menestymisen edellytyksiä maailmassa.
Niko A. Kauko, Vapauden liitto 2.vpj
