Kotiopetus ja yksityiskoulut ovat syksyllä 2026 joutuneet poikkeuksellisen epäluulon kohteeksi. Kokoomus vaatii kotiopetukselle lupamenettelyä, vasemmalta on vaadittu koulupakkoa Ruotsin malliin, ja perussuomalaisetkin ovat vaatineet toimia kotiopetuskouluja vastaan. Vapauden liitto asettuu suomalaisten perheiden puolelle.
Oppivelvollisuus ei ole koulupakko
Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulupakkoa. Ero ei ole pilkunviilausta. Laki velvoittaa lapsen omaksumaan perusopetuksen tiedot ja taidot, ei istumaan määrätyssä rakennuksessa määrättyjen aikuisten seurassa.
Sama järjestys on kirjattu ihmisoikeussopimuksiin, joihin Suomi on sitoutunut. YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan vanhemmilla on ”ensisijainen oikeus valita lapsilleen annettavan opetuksen laatu”. Euroopan ihmisoikeussopimus velvoittaa valtion kunnioittamaan vanhempien uskonnollisia ja aatteellisia vakaumuksia. YK:n TSS-sopimus puolestaan turvaa vapauden perustaa ja johtaa oppilaitoksia, kunhan valtion asettamat vähimmäisvaatimukset täyttyvät.
Lapset eivät ole valtion omaisuutta. Kokoomuksen mukaan kotiopetuksessa on kyse lapsen oikeuksista eikä aikuisten valinnanvapaudesta. Vastakkainasettelu on keinotekoinen: lapsen etua valvoo ensimmäisenä hänen oma perheensä, ei virkakunta.
Aapinen tuli pirttiin kirkon kautta
Suomalainen sivistys ei ole virastojen keksintö. Kirkko opetti kansan lukemaan 1600-luvulta alkaen, kiertokoulut ja lukukinkerit veivät aapisen jokaiseen pirttiin, ja kansakoulun isä Uno Cygnaeus oli pappi. Suuri osa oppikouluista oli kansalaisten kannatusyhdistysten ylläpitämiä yksityiskouluja, kunnes peruskoulu-uudistus 1970-luvulla kunnallisti ne.
Kristillinen koulu ei siis ole meillä vierasperäinen kummajainen vaan kotoperäinen perinne. Perusopetusta antavia kristillisiä kouluja on nykyään 16. Ne noudattavat valtakunnallista opetussuunnitelmaa; erona ovat aamunavaukset, ruokarukous ja kirkkovuoden juhlat. Tällaista koulua ei pitäisi joutua anomaan kuin armonosoitusta.
Ensin suljetaan ovi, sitten ikkuna
Uudelle yksityiskoululle ei ole myönnetty perusopetuksen järjestämislupaa sitten vuoden 2018, vaikka hakemuksia tulee vuosittain kolmesta viiteen. Viimeksi tyrmättiin Kouvolan ja Seinäjoen kristillisten koulujen hakemukset, perusteena syntyvyyden lasku. Logiikka on nurinkurinen: kun kunnat lakkauttavat lähikouluja, perheiltä viedään myös vaihtoehto. Opetusministeri Anders Adlercreutz on torjunut koulupakon ennenaikaisena, mutta hänen ministeriönsä lupalinja on jo tehnyt vapaakoulun perustamisesta käytännössä mahdotonta.
Luvatta jäänyt koulu voi toimia vain kotikouluna. Lappeenrannan kristillinen koulu Omenapuu on toiminut niin lähes parikymmentä vuotta. Perheet maksavat opetuksesta 150 euroa kuukaudessa, eikä oppilaskohtainen julkinen raha seuraa lapsia kouluun. Kouvolan kristillinen koulu aloitti elokuussa samalla tavalla.
Jos kotiopetus nyt säädetään luvanvaraiseksi, esivalta sulkee ensin oven ja sitten ikkunan. Kiristys, jota perustellaan radikaali-islamistisilla kotikouluilla, uhkaa osua ensimmäisenä kristittyihin perheisiin, jotka ovat toimineet avoimesti omalla nimellään.
Mikä on vapaakoulu?
Vapauden liitto ehdottaa vapaakoulumallia kunnallisen koulun rinnalle. Vapaakoulua ylläpitää voittoa tavoittelematon yhdistys tai säätiö, esimerkiksi vanhempainyhdistys tai kyläkoulunsa pelastava kyläyhdistys.
Vapaakoulu päättää itse opetusmenetelmistään, painotuksistaan ja tuntijaostaan. Laki asettaa sille vain kovan ytimen: keskeiset oppiaineet ja perustaitojen vähimmäistason, joka osoitetaan samoissa päättökokeissa kuin kunnan kouluissa. Lupa myönnetään, kun laatu- ja soveltuvuusehdot täyttyvät. Kunnan suostumusta tai ”erityisen sivistystarpeen” todistelua ei tarvita.
Ajatus ei ole uusi. Suomessa toimii jo reilut 60 yksityistä peruskoulua: steiner- ja montessorikouluja, kristillisiä kouluja sekä kieli- ja kansainvälisiä kouluja. Ne ovat osoittaneet, että moninaisuus ja laatu mahtuvat samaan koulujärjestelmään. Edellä mainitut koulut jatkaisivat entisillä luvillaan vapaakoulumallin tultua voimaan.
Tanskassa vapaakoulut ovat olleet lain turvaamia vuodesta 1855, ja niissä opiskelee lähes viidennes oppilaista. Englannin free schoolien ei tarvitse noudattaa kansallista opetussuunnitelmaa. Yksi niistä, Katharine Birbalsinghin johtama Michaela Lontoon Wembleyssä, on ollut maan paras oppilaiden edistymisessä kolmena vuonna peräkkäin. Englannin vapaakoulujen yhteistyössä esimerkiksi hyvät käytösopetussuunnitelmat ovat levinneet ja kehittyneet.
Valvotaan osaamista, ei aatetta
Vapauden liitto ei vastusta valvontaa vaan sen kohdistamista väärään asiaan. Osaaminen voidaan mitata – aatteen mittaaminen ei kuulu valtiolle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön lokakuussa julkaiseman selvityksen mukaan kotiopetuksessa on tänä vuonna 1 026 oppivelvollista, kun vuonna 2018 heitä oli 309. Aiempaa useampi jää ilman päättötodistusta, ja valvonta jää monessa kunnassa kahteen tapaamiseen vuodessa. Puute on todellinen, mutta lääke on mittaaminen, ei lupaviidakko.
Esitämme yhden mitan kaikille kouluille. Vapaakoulut ja kunnalliset koulut osallistuvat samoihin valtakunnallisiin päättökokeisiin, ja koulutarkastukset palautetaan. Tarkastuksista luovuttiin 1990-luvun alussa, ja Suomi on harvoja OECD-maita, joissa tarkastusjärjestelmää ei ole. On kummallista vaatia kotikouluilta sitä, mitä kunnalliselta koululta ei kysytä.
Lapsen laiminlyönti kuuluu lastensuojelulle ja poliisille, radikalisoituminen suojelupoliisille. Niihin on lait ja keinot, ja niitä on käytettävä. Rikoksia torjutaan rikoslailla, ei kaventamalla kaikkien perheiden vapautta. Ääri-islamistisen kasvatuksen torjunta on ennen muuta maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikkaa, ei syy kuristaa kristillisiä kouluja tai leimata kotiopetusta radikalisoitumisen riskiksi.
Ääriliikkeiden torjunta vapaakouluissa
Suomalaisen koulun ja kulttuurin suojaksi esitämme seuraavia vapaakoulujen perustamiseen ja toimintaan liittyviä keinoja:
- Vapaakoulun perustajan ja ylläpitäjän soveltuvuus. Koulun perustavat ja ylläpitävät henkilöt ovat Suomen kansalaisia. Koulua ei saa pitää taho, jonka piirissä lapset altistuvat väkivallalle, pakottamiselle, syrjinnälle tai kansanvallan vastaiselle vaikuttamiselle. Lupaviranomainen voi pyytää suojelupoliisin lausunnon. Ruotsi on sulkenut tällä perusteella islamistisia kouluja.
- Ei vieraan valtion rahaa. Koulu ei saa ottaa vastaan rahoitusta vierailta valtioilta, ja suuret lahjoitukset julkistetaan.
- Kotimainen opetuskieli. Uudet vapaakoulut opettavat suomeksi tai ruotsiksi. Nykyiset kieli- ja kansainväliset koulut jatkavat entisellä luvallaan.
- Ei vapautuksia vakaumuksen perusteella. Liikunta, uinti, musiikki ja biologia kuuluvat jokaiselle oppilaalle.
- Uskonnonopetus suomalaisen perinteen pohjalta. Koulujen uskonnonopetus rajataan evankelis-luterilaiseen ja ortodoksiseen uskontoon. Muille opetetaan elämänkatsomustietoa, ja islamin kuten muiden uskontojen opetus kouluissa lopetetaan.
- Pätevät opettajat. Kelpoisuusvaatimukset koskevat jokaista koulua.
- Päättökoe, tarkastus ja luvan peruutus. Koulu, joka ei opeta tai ei korjaa puutteitaan, menettää lupansa.
Mitä se maksaa?
Vapauden liitto ei osta vapautta velaksi. Vapaakouluun oppilasta seuraa kotikuntakorvaus, eli sama oppilaskohtainen raha, jonka kunta nytkin maksaa toiselle opetuksen järjestäjälle. Korvauksen perusosa on 8 834 euroa vuodessa ja yläkoululaisella 1,6-kertainen. Yksityiselle järjestäjälle siitä maksetaan 94 prosenttia. Kunnan koulussa oppilas maksaa keskimäärin 11 650 euroa. Oppilaskohtainen julkinen raha ei siis kasva.
Kotiopetuksen kustantaa perhe: kirjat, ruoan ja opetuksen. Edistymisen arviointi maksaa kunnalle murto-osan koulupaikan hinnasta. Jos jokainen nykyinen kotiopetuslapsi siirtyisi vapaakouluun, lisäkustannus olisi noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Se on alle 0,2 prosenttia perusopetuksen 6,2 miljardin euron menoista.
Mitä Vapauden liitto tekee
Vaalikaudella 2027–2031 viemme eduskuntaan ja opetus- ja kulttuuriministeriöön seuraavat muutokset:
- Vapaakoulut lain turvaan. Koulun perustaminen ei enää vaadi kunnan hyväksyntää eikä ”erityistä sivistystarvetta”. Voittoa tavoittelematon yhdistys tai säätiö saa luvan ja kotikuntakorvauksen, kun laatu- ja soveltuvuusehdot täyttyvät.
- Vapaus opettaa. Vapaakoululla on laaja itsemääräämisoikeus opetusmenetelmiinsä. Vastineeksi se osallistuu valtakunnallisiin päättökokeisiin ja koulutarkastukseen.
- Kotiopetukseen ilmoituksella. Siirtyminen on vaivatonta ja nopeaa. Ei lupamenettelyä eikä koulupakkoa.
- Valvonta rajoittuu osaamiseen. Kunnan rooli rajoittuu oppimisen edistymisen objektiiviseen arviointiin. Opetusmenetelmät, oppimateriaalit ja yhteisöllinen kotiopetus kuuluvat perheelle.
- Koulutarkastukset palautetaan. Sama mitta koskee kunnallisia kouluja ja vapaakouluja.
Valinta kuuluu perheille
Suomalainen koulu syntyi pappilan kamarissa, kyläkoulun penkillä ja kannatusyhdistyksen kokouksessa – ei ministeriön lupapöydällä. Vapauden liitto palauttaa valinnan sinne, minne se kuuluu: perheille.
