Mineral Exploration Network (Suomi) Oy on saanut etuoikeuden malminetsintälupaan laajalle alueelle Pielisen länsipuolella. Koliksi nimetty varausalue on pinta-alaltaan noin 550 neliökilometriä ja ulottuu Juuan, Lieksan, Polvijärven, Kontiolahden ja Joensuun kuntien alueelle. Alue alkaa etelästä Enon Louhiojalta ja päättyy Juuan kirkonkylän eteläpuolelle.

Kehitysmaita on riistetty rikkauksistaan vuosikymmeniä. Toiminta on usein epäeettistä ja myös lapsityövoimaa on käytetty ja käytetään yhä edelleen tänä päivänä. Kaivostoiminta pilaa monesti ympäristön niin perusteellisella tavalla, että ennallistaminen on täysin mahdotonta. Esimerkiksi uraanikaivokset ovat usein avolouhoksia, joissa näkymät toiminnan jälkeen ovat järkyttäviä. Koska kaivostoiminta vaatii vettä prosesseissaan, niin myös ympäristön vesistöjen, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja saastumisen riski on todella korkea.

Tällä hetkellä ajetaan agendaa, jossa tuulivoima ja sähköautot ovat pääroolissa. Fossiilisia polttoaineita käyttävissä autoissa ja voimaloissa ei tarvita harvinaisia maametalleja. Sähköautot vaativat isoja akkuja ja suuria määriä sähköä. Akkuihin ja tuulivoimaloihin tarvitaan iso määrä metalleja, kuten kobolttia, kuparia, nikkeliä, dysprosiumia, neodyymiä ja praseodyymiä. Esimerkiksi maatuulivoimala vaatii monta tonnia enemmän kuparia kuin vastaava fossiilisella energialla toimiva voimala ja merituulivoimala vielä enemmän. Tuulivoimalat tuottavat sähköä tuulella eivätkä näin ollen takaa vakaata energiantuottoa, joka on edellytys huoltovarmuudelle.

Myös Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa kansan etu on saanut väistyä globaalien yhtiöiden edun edestä. Suomi on EU:n myötä solminut CETA-sopimuksen. Euroopan unionin ja Kanadan kauppasopimus eli CETA-sopimus on laaja-alainen talous- ja kauppasopimus. CETA-sopimuksen investointisuoja luo mahdollisuuden kaivosalalle riistää luontoa. Kaivoslain uudistamisprosessi alkoi vuonna 2019 ”Kaivoslaki nyt”- kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloite ”Kaivostoiminnalle RAJAT” keräsi yli 60 000 nimeä vuonna 2021. Vaikka aikaa on kulunut 3 vuotta, päättäjät eivät ole saaneet uudistettua lakia niin että se suojelisi maata, ympäristöä ja kansalaisia riistolta ja ympäristötuhoilta

Suuret vahingot on jo saatu aikaan, eikä kukaan enää pysty pelastamaan luontoa, kun tuho on jo tapahtunut. Esimerkkejä tästä ovat Enonkoski ja Talvivaara. Enonkoskella on toiminut nikkelikuparikaivos, jonka toiminta on loppunut jo 1990-luvulla, mutta sen jäljet näkyvät edelleen. Jätealueen penkka vuotaa, ojasta nousee pahaa hajua ja lieju on oranssinväristä. Ennen niin kalaisa Särkijärvi on kuollut. Talvivaarassa kipsisakka-jäteallas vuosi ympäristöön aiheuttaen tuhoa vesistölle.

ELY keskusten ja Tukesin tehtävä on valvoa, että toiminta on eettistä ja taata menetelmät, että toiminta olisi kestävää ja mahdollisimman turvallista. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut ja olisi paikallaan selvittää miten vastaavat tapahtuvat estetään tulevaisuudessa.

Elinkeinolaki ja kaivoslaki ovat ristiriidassa ja intressivertailu puuttuu. Suomi on kullantuottajamaa, mutta minne nämä rikkaudet ovat Suomesta kadonneet? Ulkomaisten bulvaanien kynsiin. Kaivoslain tulee taata, että maan rikkaudet hyödyttävät maan omaa kansantaloutta eikä riistoyhtiöitä. Maanomistajan tulee saada oikeuksia omaan maahansa ja intressivertailu täytyy sisältyä prosesseihin. On aika uudistaa sekä kaivoslaki että ELY-keskukset ja Tukes niin, että kaikki kaivostoiminta tulevaisuudessa on eettistä eikä aiheuta pysyviä luonto- ja ympäristövaurioita ja niin että se varmistaa maamme rikkauksien hyödyttävän oman maamme hyvinvointia. Kaikki kaivostoiminta täytyy kieltää luonnonsuojelualueilla, kansallispuistoissa ja Natura alueilla.

Olemme aktiivisesti toiminnassa mukana, ottakaa yhteyttä, jos asia kiinnostaa.

Merit Enckell, Tekniikan tohtori, diplomi-insinööri, Vapauden liitto Joensuu

Lue myös