Olen työ- ja elinkeinohallinnon asiantuntijatyössä leipäni ansaitseva, 39-vuotias parantumaton eksistentialisti, yhden lapsen isä, poliitikko ja vapaa kirjoittelija Hämeenlinnasta. Olen syntyjäni Päijät-Hämeen puolelta Kärkölästä, mutta muuttanut perheeni kanssa Hämeenlinnan seudulle jo neljäsluokkalaisena. Koulujen jälkeen tein kierroksen Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Paluu ”juurilleni” tapahtui vuoden 2011 korvilla.
Valmistuin ylioppilaaksi Parolan lukiosta vuonna 2001. Sen jälkeen olen opiskellut kaupallista alaa ja valmennustyötä ja suorittanut sekä yrittäjän ammattitutkinnon että työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon. Työurallani olen toiminut monenlaisissa tehtävissä, mm. varasto- ja myyntitöissä, projektipäällikkönä 4H-yhdistyksessä ja työvoimaneuvojana ja asiantuntijana työ- ja elinkeinotoimistossa sekä valmennus- ja kehityspäällikkönä keskisuuressa salibandyseurassa. Harrastan kirjoittamista monissa muodoissa, lenkkeilen ja frisbeegolfaan jaksamisen ja ajankäytön sallimissa rajoissa.
Miksi politiikkaan?
Politiikkaan olen lähtenyt, koska koen, että se on minulle sopiva tapa kantaa vastuuni ja tehdä oma osani yhteiseksi hyväksi. En kestä katsoa sivusta, kun hyvinvointivaltiota romutetaan, isänmaata uhrataan ja ihmisiä alistetaan korporaatioiden ja rahan ylivallalle, joka ulottaa lonkeronsa kaikkialle, maansa myyvien, selkärangattomien poliitikkojemme kumartaessa ja vallan vahtikoirasta sylikoiraksi muuttuneen, agendajournalismiin sortuneen valtamedian myötäillessä.
Kun ensimmäinen ajatus päivän politiikasta on; ”antakaa heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät”, on aika tarttua härkää sarvista.
Kuulun sukupolveen, joka on hävennyt isiensä ja äitiensä tuulipukuja, tennissukkia sandaaleissa, vyölaukkuja ja iskelmämusiikkia ja ajatellut, että kaikki on paremmin jossain suuremmassa maailmassa. Kuulun samalla myös sukupolveen, jolle on muun muassa huippulaadukkaan suomalaisen koulutuksen kautta annettu eväät ymmärtää, että tällainen ajattelu kuuluu lapsen ajatusmaailmaan.
Viisautta on tarttua siihen, mikä on hyvää ja pitää siitä kiinni. Haluan turvata jälkipolville vähintään samanlaiset mahdollisuudet, kuin itse olen saanut; menestyä ja elää hyvää, ihmisarvoista elämää.
Suomea tulee muuttaa häpeilyn sijasta ylpeydellä. Meillä on aivan erityinen historia pohjoismaisena, puolueettomana rauhanrakentajana ja hyvinvointivaltiona.
Isiemme ja äitiemme rakkaudella rakentama, itsenäinen Suomi on monin verroin arvokkaampi, kuin se, mitä meistä maailmalla ajatellaan. Olen EU:n liittovaltiokehityksen vankka vastustaja.
Lisäksi haluan muistuttaa, että terve isänmaallisuus ei tee meistä metsäläiskansaa tai sulje pois kansainvälisyyttä ja avoimuutta, eivätkä kansainvälisyys ja avoimuus edellytä liittoutumista ja sopeutumista kansallisen edun kannalta epäedullisiin sopimuksiin, kuten luonnonvarojamme riistäviin vapaakauppasopimuksiin, EU:n Venäjän vastaiseen politiikkaan tai yhteisvaluutta euroon. Valtion rajoista huolehtiminen ei tee Suomesta itseensä käpertynyttä Pohjois-Koreaa. Kaikesta on voitava keskustella avoimesti ja vaihtoehdot tunnustaen.
Häpeämättä myönnän, että olen hakenut paikkaani poliittiselta kentältä pitkään ja poliittisen kodin löytäminen on ollut vaikeaa. Osittain se on johtunut siitä, että politiikan keskikentältä puuttui pitkään isänmaallinen puolue, jolle suomalaisten köyhyyden poistaminen, Suomen itsenäisyys, alueellisesti tasapainoinen kehittäminen ja edistyksen lipun kantaminen ovat sydämen asioita. Edistyksen lipun kantaminen on pyrkimystä parempaan. Niinpä joskus edistystä on katsoa kriittisesti ja älyllisesti rehellisesti isänmaan kannalta epäedullisiksi osoittautuneita päätöksiä ja pyrkiä korjaamaan tehtyjä virheitä.
Kimmo Kautio
Some-kanavat:
https://twitter.com/Kimmo_Kautio
https://www.facebook.com/kkautio
https://kimmokautio.com/
