AMMATILLISEN TAITEEN KULTTUURIOHJELMA
Vapauden liitto rp.
xxx
Ammatillinen taide on elinkeinon harjoittamista.
Vuonna 2023 suomalaista ammatillista taidetta ei juurikaan ole olemassa.
Toimikaamme niin kuin pelialalla, missä alasta kasvoi merkittävä vientituote noin kahdessakymmenessä vuodessa.
xxx
Mitä taide on? Wikipedia: “Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.”
Vapauden liitto määrittää taiteen olevan itseilmaisua, luonnon ilmaisua, jumalaisen ilmaisua. Kuinka merkittävää taide on, määrittyy sen mukaan, kuinka tarkasti se osuu elämää kannattaviin voimiin ja kuinka ymmärrettävästi se osataan ja uskalletaan ilmaista.
Entä mitä on ammatti? Wikipedia: ”Ammatti on elinkeino, jota yksilö harjoittaa päätyönään toimeentuloaan varten.”
Eli ammattitaiteilija on ihminen, joka pystyy synnyttämään itseilmaisulla ihmisissä tunteita, joista he ovat valmiita maksamaan. Tähän ammattiin- niin kuin moneen muuhunkin ammattiin – liittyy myös jakelu, markkinointi ja myynti. Ammattilaisuus syntyy kokonaispaketista niin kuin syntyy ravintolakin. Yhden ei tarvitse vastata kaikista toimista, mutta oleellista on, että niistä vastataan. Näin syntyy ammatillista taidetta, eli elinkeinon harjoittamista.
xxx
Jotta tämä toteutuisi 2020-luvun Suomessa, esitämme, että taidealoilla aletaan tuottaa ammatillista taidetta elinkeinoelämän lainalaisuuksia noudattaen. Peliala toimii näin ja alan vienti on useita miljardeja euroja, kun musiikin vienti on 93,1 miljoonaa euroa ja teatterin lähellä 0 euroa.
Ammatillisen taiteen kolme parannettavaa asiaa
1. Taiteen tuotantotapa kustannustehokkaammaksi ja taiteellisesti ilmaisuvoimaisemmaksi. Näin taidetta tuottavan yrityksen arvolupaus kasvaa ja yrityksellä on paremmat mahdollisuudet pärjätä kilpailussa. Otetaan esimerkkinä Nightwish -bändi, joka luo itsensä näköistä taidetta sekoittamalla klassista musiikkia metallimusiikkiin. Jos bändin säveltäjä Tuomas Holopainen olisi vain säveltänyt vanhan klassisen musiikin liiton tapaan musiikkia nuottipaperille ja tarjonnut sävellyksiä esitettäväksi klassisen musiikin orkestereille, hänestä ei olisi tullut maailmanlaajuisesti tunnettua säveltäjää. Populaarimusiikissa on ratkaistu miten pystyy tuottamaan stadioneille elävää musiikkia muutamalla soittajalla, eli ratkaisu tähän on sähköinen äänentoisto. Tähän yhdistettynä oikean sinfoniaorkesterin kanssa nauhoitetut taustanauhat ja visuaalinen esitystapa niin tuote on arvolupaukseltaan kilpailukykyinen. Klassisen musiikin perinteisiin tapoihin verrattuna toiminta on merkittävästi kustannustehokkaampaa sekä taiteellisesti ilmaisuvoimaista. hyödyntämällä 2020-luvun tarjoamia digitaalisia teknisiä ja taiteellisia mahdollisuuksia tuosta voidaan kehittää vieläkin kilpailukykyisempi tuote / yritys.
2. Jakelun ja markkinoinnin kehittäminen ja siitä vastuun ottaminen, eli ylikansalliset toimijat pois jakelusta ja valta kansallisille toimijoille. Digitalisaatio tarjoaa tähän huikeat mahdollisuudet niin kansalliseen kuin kansainväliseen jakeluun. Myös digitaaliset näyttämöt voivat olla esitystilana jopa -90% kustannustehokkaampia kuin perinteiset teatterit. Myös vuorovaikutteinen suoratoisto luo taiteen esittämiselle ja jakelulle huikeat mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa, että esitys striimataan reaaliaikaisesti studiosta esityspaikkaan ja heijastetaan valkokankaalle. Valkokankaaseen on myös kiinnitetty kamera, joka kuvaa yleisöä ja striimaa kuvan studioon. Näin esiintyjät voivat nähdä yleisön ja reagoida heihin vuorovaikutteisesti. Eli yleisö katsoo elokuvaa, jonka näyttelijät kommunikoivat reaaliaikaisesti heidän kanssaan. Nightwish -bändi on hyvin hyödyntänyt itsensä markkinointia ja jakelua. He tekivät esimerkiksi korona-aikana maailmanlaajuisesti striimatun keikan, joka sai merkittävän määrän katsojia. Bändillä on myös hallussa radiosoitto, levyjakelu sekä keikkamyynti. Ammatillisesti toimitaan nyt huomattavasti järkevämmin kuin vanhan liiton tavoilla, jotka olivat 1800- ja 1900-luvun vaihteessa relevantti tapa toimia.
3. Kotimaahan kulttuurillista matkailua, jossa hyödynnetään taidehistoriaa, luontoa ja digitaalista teknologiaa. Tässä on monessa suhteessa kotimaassa jo onnistuttu – tosin ilman digitalisaation yhdistämistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi kun Irlannissa kuvattiin Game of Thrones -televisiosarja, niin ihmiset haluavat nähdä kuvauspaikat, kuulla tarinat ja nauttia tunnelmasta paikan päällä. Game of Thronesin synnyttämä turismi tuottaa Irlannille yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalaisten myyttien (Kalevala), taiteen (Sibelius, Gallen- Kallela, Schjerfbeck, Muumit), historian (Marski, Simo Häyhä, Lauri Törni) ja nykytaiteen (Nightwish) ympärille pystytään synnyttämään kansainvälisesti kiinnostavia matkailutapahtumia ja -kohteita. Oleellista on nähdä asia kokonaisvaltaisesti, missä naitetaan yhteen taiteilijoita, insinöörejä ja ekonomisteja. Tällä kolmikannalla luodaan ihmeitä. (Huom! Katso Business Finland Production Incentive sekä Ireland Game of Thrones Terrotory.)
Miksi suomalainen ammatillinen taide ei laajemmin alana kehity, työllistä ja tuota?
1. Suomalainen teatteri elää Neuvostoliiton aikaa
Teatteritiloiksi tarkoitetut betonibunkkerit ovat jäänne menneisyydestä niin kuin ovat myös alalla olevat työtavatkin. On tyypillistä, että lavasteet tehdään edelleen manuaalisesti ja näyttämölle laskettuihin tankoihin ripustetaan kankaita ja lavasteita niin kuin tehtiin 1800-luvulla. Shakespearen aikainen pyörönäyttämö on alalla vielä ”uutuutta” vaikka nykyiset digitaaliset teknologiat tarjoavat huomattavasti laajemmat tekniset ja taiteelliset mahdollisuudet. Valitettavasti näitä mahdollisuuksia ei alalla haluta edes kuulla.
Muuttamalla toimintamallia partneri-vetoiseksi sekä digitalisaatiota hyödyntäen teatteritilan päivittäiset kulut voivat tippua jopa -90% eikä sähköä kulu nimeksikään.
Digitalisaatiota hyödyntäen aukeaa myös nykyaikaiset sisällöt ja teatterin ei tarvitse pidättäytyä niskavuorissa, brechteissä ja becketeissä. Voi jopa syntyä teatteritaidetta joka puhuttelee nuorta kansaa niin kuin peliala.
2. Nykyisellä toimintamallilla teatterit ovat kaupungeille rasite, ei hyödyke
Kaupunginteattereiden rahoituksesta 70% on julkista rahaa. Tämä on täysin kestämätön toimintatapa. Uudistamalla rakenteita teatterin päivittäinen esitystoiminta voi jopa rahoittaa itse itsensä. Tärkeää on päästä eroon menneisyyden malleista, joissa uutta ensi-iltaa harjoitellaan näyttämöllä – katsomon ollessa tyhjä – jopa 8-10 viikkoa. Digitalisaatio mahdollistaa, että harjoitukset voi tehdä yhtä hyvin asiaan tarkoitetussa harjoitustilassa, jonka käyttökulut ovat minimaaliset esitystilaan verrattuna.
Teatterin esitystila voi olla monitoimitila, joka palvelee moninaisia intressejä ja toimii näin ihmisten sekä kulttuurien kohtaamispaikkana. Näin ei ole nykyisessä mallissa. Koska vanha toimintamalli ei ole nykypäivänä toimiva, näitä keskusteluja uusista teatterirakennuksista käydään useissa kaupungeissa, kuten Kouvolassa. Uudistamalla toimintatapa teatteri leikkaa kulujaan merkittävästi, pystyy synnyttämään vientiä (nyt teatterin vienti on lähellä 0 €) sekä kasvaa alueen turismin vetovoimaksi.
3. Kulttuurialoilla rikotaan törkeästi jääviyksiä ja ammatilliseen taiteeseen tarkoitettu rahoitus menee pitkälti poliittisiin ideologioihin
1960-luvulla työväenteatterista tehtiin tempputyöllistämisellä ammattilaisia ja synnytettiin kaupunginteatterit. Tämä betonisoi harrastajamaiset toimintatavat ja marxilaisen ideologian syvälle alan ytimeen. Tämä on pitkälti syynä sille, että alalla ei ole käytännössä vientiä ollenkaan. Pahinta on, että tämä ideologia uusine variaatioineen vallitsee myös Taideyliopistossa. Esimerkkinä tästä vaikka että hiljattain Taideyliopiston ex-rehtori piti luennon Feministinen teatterinjohtaminen.
Tätä marxilaisen ideologian tuuttausta hyödyntävät häikäilemättömästi SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät, sillä näin he saavat synnytettyä äänestäjilleen suojatyöpaikkoja. Samalla tämä kaikki syö tietenkin ammatilliseen taiteeseen tarkoitettuja resursseja sekä jämähdyttää alan kehityksen.
VOS-uudistusta (esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmä) tehtäessä 2016-2020 tuli selväksi, että kaikki oli vain ”teatteria” ja varsinaista uudistusta ei ollut tarkoitus tehdäkään. Uusi laki astui voimaan 2022 ja betonisoi toimimattoman toimintamallin ja tuhosi alan ammatillisen kehityksen useaksi vuosikymmeneksi. Uuden lain laatimisen työryhmän muodosti neljä opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiestä, yksi Kuntaliiton kommunisti ja ammattiliittoja edusti Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (ei yrittäjyyttä), sekä aloja Muusikkojen liitto, Suomen sinfoniaorkesterit ry ja Suomen teatterit, jonka jäsenistö koostuu VOS-teattereista. Eli teatterin näkökulmasta kaupunginteatterit tekivät itselleen lain, joka suosii heitä törkeästi. Mihin unohtuivat jääviydet ”uudistusta” tehtäessä?
xxx
Naittamalla yhteen taiteilijat, insinöörit ja ekonomit jo opiskelujen ja taiteellisten tuotantojen aivan alkuvaiheessa on ratkaisu synnyttää monta ansaintalogiikkaa (sisällöntuotanto, jakelu, uudet teknologiset ratkaisut, laitevalmistus ja -myynti, IPR-oikeudet kuten patentit, turismi). Tällainen moninaisuus on kansainvälisesti hyvin kilpailukykyinen.
xxx
Kuinka tehdä rakennemuutos ammatillisen esittävän taiteen rahoitukseen?
Opetus- ja kulttuuriministeriön viimeisimmässä versiossa Esittävän taiteen valtionosuuden (VOS) uudistamisesta esitetään, että uusi laki astuu/astui voimaan vuonna 2022 ja että alalle tulee lisää vastikkeetonta rahaa 10 miljoonaa euroa.
Kun tuntee suomalaisten kaupunkien ja kuntien nykyisen taloudellisen tilanteen, on vaikea uskoa tämän toteutumiseen/jatkuvuuteen. Ja jos näin todella käy, betonisoimme nykyisen toimimattoman toimintamallin ja tuhoamme ammatillisen kehityksen useaksi vuosikymmeneksi.
Miksi suomalainen esittävä taide on ammatillisessa umpikujassa?
Syyt umpikujaan ovat, että suomalaisessa ammatillisessa esittävän taiteen maailmassa vannotaan niihin periaatteisiin, jotka liike-elämässä ovat yleisesti tunnustettu suurimmiksi virheiksi.
1. Vastikkeettomalla rahalla on jokapäiväinen toiminta suojattu. Tämä on luonut väärän toimintakulttuurin sekä kartellit ja monopolin. Aika on pysähtynyt, sillä aitoa kilpailua ja kehitystä ei ole.
2. Ei ole partneri-toimintaa. Henkilötyövuosimalli on luonut toimintatavan, jossa toimija haluaa kaiken hyödyn itselleen. Kun yhteistyötä tehdään, lainsuojaton kumppani (ei VOS-toimija) on torpparin asemassa. Henkilötyövuodet ja muut jatkuvuuden edut menevät isolle toimijalle.
3. Ideologiat ja ummehtuneet aatteet ovat tosiasioita tärkeämpiä.
4. Väärin tulkittu tasa-arvo. Enää osaaminen ei ratkaise, vaan on luotu erilaisia kiintiöitä, joilla toiminta on tasapäistetty. Ei Suomen jääkiekkomaajoukkue voittaisi MM-titteliä, jos toimintaa määrittäisi kulttuurialoilla olevat kiintiöt. Joukkue ei edes pelaisi A-sarjassa.
5. Ei ole toimivaa johtoa ja hallitusta. Ammatillista toimintaa pyörittävät yhdistykset tai julkiset toimijat, ei ammatillisesti johdetut osakeyhtiöt.
Julkisen hallinnon vastuu edelläkävijäpalveluiden synnyssä?
Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisu Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037, sivu 417, alustus aiheeseen:
“Suomen elintaso ja hyvinvointi perustuvat korkean teknologian soveltamiseen sekä kotimarkkinoilla että ulkomaankaupassa. Olemme 1800-luvulta alkaen olleet nopeita teknologian omaksujia ja teknologiselle kehitykselle ja sen omaksumiselle on luotu hyvät puitteet. 2000-luvulla yhteiskunnan teknologinen omaksumiskyky on kuitenkin olennaisesti hidastunut. Tämä omaksumiskyky tulee palauttaa, jotta yhteiskunta kykenee omaehtoisesti sopeutumaan yhä nopeampaan globaaliin muutokseen.”
Tässä oleellista uudistumisen näkökulmasta:
“Julkishallinto on Suomessa monella toimialalla tärkein asiakasryhmä. Radikaalit uudet teknologiat tulevat markkinoille tavallisesti pienten kasvuyritysten kautta. Vaativat uudistushakuiset edelläkävijäasiakkaat ovat näille kasvuyrityksille huomattavasti olennaisempia kuin T&K-avustukset.”
Tärkeä näkökulma miksi Suomi ei kehity:
“Teknologinen kehitys on mahdollistanut ja tehnyt järkeväksi monia toimintamalleja, joita lakeja laadittaessa ei ole huomioitu. Myös monet nykyisin käytetyt organisoitumisen tavat ja vastuujaot ovat vanhentuneita uuden teknologian mahdollistamiin rakenteisiin verrattuna. On luonnollista, että etabloituneet yritykset suosivat sääntelyä, joka tukee heidän toimintamalliaan, ja estää heille vieraita ja kilpailua uusille toimijoille avaavia käytäntöjä. Uudistumisen ajurina vanhat suuret yritykset ovat huonoja erityisesti silloin, kun niiden vanhat toimintatavat suojataan.”
Juuri näin on käynyt VOS-teattereiden kanssa. Täysin vanhentunut toimintamalli on suojattu julkisella rahalla ja kilpailu estetty.
Mistä uutta rahoitusta?
EU:n Horisontti 2020, jaossa on 80 miljardia euroa!!!
Mitä vaatimuksia täytyy täyttää, että tällaiseen rahoitukseen pääsee sisälle?
1. Osakeyhtiö
2. Osakeyhtiö sijoittaa tutkimukseen ja kehitystyöhön omaa pääomaa
3. Kehittää todistettavasti (patentit, pilotoitu toiminta) radikaalisti uutta teknologiaa, joka aukaisee uudet sisällöt ja toimintamallit
4. On partnereita, eli yhteistyötä tehdään 50/50% win/win –ajattelulla
5. On useiden miljoonien liikevaihto (tämä ei välttämätöntä radikaalisti uudessa deep techissä)
Horisontin projektit ovat normaalisti 2-3 vuotta ja rahoitus 1-3 miljoonaa euroa. 70% rahoitusta (ei siis lainaa), 30% omaa rahoitusta. Projekti voi olla huomattavasti suurempikin, kuten 13 miljoonaa euroa.
Tällaisella rahoituksella pyritään uudistumiseen. Esittävässä taiteessa se tarkoittaa esimerkiksi omillaan toimivaa tuotanto- ja esittämistapaa, jota voi scaalata globaalisti. Tämä mahdollistaa partnereiden (50/50% win/win –ajattelulla) ja sijoittajien mukaan tulon. Kansainväliset rahoituskanavat ovat auki.
Huom! Suomalaisessa ammatillisessa esittävässä taiteessa saadaan rahoitusta, jotta voidaan pyörittää päivittäistä kustannuksiltaan täysin kestämätöntä ja vanhanaikaista toimintamallia. Pyrkimys ei ole kehittää toimintamallista järkevää ja omillaan seisovaa.
Liike-elämässä saadaan rahoitusta, jotta uusi toimintamalli voidaan viedä käytäntöön ja tehdä siitä omillaan seisova. Eli toiminnan on jossain vaiheessa tarkoitus tuoda sijoitetut varat takaisin monin kerroin.
Tämä väärinkäsitys on suomalaisen ammatillisen esittävän taiteen ummehtuneisuuden perimmäinen syy – ei ole tarkoituskaan toimia järkevästi!
Esityksemme esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen:
– Ammatillista rahoitusta vain osakeyhtiöille (näin toimii myös elokuvasäätiö pitkiä elokuvia rahoittaessaan).
– Taiteen edistämiskeskus on todistettavasti epäpätevä toimija. Päätöksiä toimikunnissa tekevät rahoitettavien toimijoiden työntekijät, välilliset työntekijät sekä aateveljet ja –siskot. Yritysmaailman osaamista siellä ei ole. Taike laiminlyö ammatillisen taiteen rahoittamisen ja rahoittaa harrastaja- ja amatööritoimintaa.
Esitämme, että ammatillisen esittävän taiteen rahoitus siirretään kokonaisuudessaan Taikesta sekä tietyiltä osiltaan OKM:stä Business Finlandiin.
On oleellista, että taideammattilaisten tulo ei tule vastikkeettomista apurahoista, vaan verokorttitulosta. Järjestelmä, jossa yli 70% toiminnan tuloista tulee subventiona, on täysin kestämätön.
Nykyisellä esittävän taiteen toimintatavalla vientiä ei saada aikaiseksi.
Seuraamalla Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan ohjeistusta ammatillisen esittävän taiteen rahoitus monikymmenkertaistuu.
Uusi rakenne:
1. Taiteen edistämiskeskus jatkaa harrastajatoiminnan, kuten läänintaiteilijat, rahoitusta.
2. Opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa päivitettynä nykyistä toimintaa ollen amatöörikentän ja ammattikentän välissä oleva väliporrasrahoittaja.
3. Ammatillinen esittävän taiteen rahoitus siirtyy kokonaisuudessaan Business Finlandiin. Aukeaa ovet EU:n Horisontti rahoitukseen, kuten useisiin muihin kansainvälisiin ammatillisiin rahoituksiin. Samalla päivitetään Business Finlandin toimintamalleja sisällöntuotantoa, kansallisia instituutioita ja radikaalisti uusia toimintatapoja yhdistäviksi. Syntyy terveet ammatilliset rakenteet ja toimintamallit.
xxx
Lopuksi:
2021 Tinfo, Suomen esittävän taiteen (teatteri,tanssi,sirkus) liikevaihto 245 miljoonaa euroa, omat tulot 45 miljoonaa euroa, vienti lähellä 0 euroa
2021 Music Finland, Suomen musiikkialan kokonaisarvo 890 miljoonaa euroa
2021 Music Finland, Suomen musiikkiviennin kokonaisarvo 93,1 miljoonaa euroa
2020 Neogames, Suomen pelialan liikevaihto 2,4 miljardia euroa
