Perhemyönteinen, vapaa ja vauras kansa
Olen 34-vuotias kahden alle kouluikäisen lapsen äiti ja avovaimo Lahdesta. Koulutuksiltani
olen vaateartesaani, ympäristöteknologian insinööri, eläintenhoitaja, ammattijärjestäjä ja
sisustusrakentaja. Olen utelias ja opiskelen mielelläni kaikenlaista uutta. Lukiosta hain
lisäaikaa pohtiakseni mitä haluaisin ”isona” tehdä. Ilmeisesti en ole vieläkään riittävän ”iso”
tietääkseni vastausta.
Työhistoriani on kirjava ja pitää sisällään mm. tuotannon työtä vaneritehtaalla,
hautausmaan viheralueiden hoitoa ja leipomon pakkaamotyötä. Lähes jatkuvasta
opiskelusta johtuen olen ollut töissä lähinnä osa-aikaisesti ja kesäisin. Pitkäaikaisin
työsuhteeni tähän mennessä on ollut Raha-automaattiyhdistyksen/Veikkauksen leivissä
ravintolakasinopelinhoitajana. Tällä hetkellä olen töissä ison tavaratalon verkkokaupassa.
En ollut aiemmin kiinnostunut politiikasta. Koin aiheen kuivaksi ja poliitikkojen puheen
sisällön vaikeaksi ymmärtää kaikkine sivistyssanoineen. Esikoiseni syntymän myötä
tunnemaailmani heitti volttia ja havahduin näkemään maailmaa täysin eri tavalla. Aloin
tuntemaan valtavaa ahdistusta uutisista koskien ihmisten pahoinvointia ja sulkeuduinkin
toisinaan omaan onnen kuplaani suojellakseni mieleni terveyttä. Haluni vaikuttaa asioihin
on vuosien myötä kasvanut. Erityisesti viimeisten parin vuoden ajan täysin järjettömien
tapahtumien ja poliittisten päätösten takia koen tarpeelliseksi tehdä jotain muutakin kuin
jaella meemejä ja länkyttää somessa. Kansaa on ohjattu pelolla ja psykologisia
menetelmiä hyväksi käyttäen onnistuttu muokkaamaan enemmistön mielipidettä sopivaksi
katsottuun suuntaan.
Olemme jyrkässä alamäessä. Hinnat nousevat palkkojen pysyessä entisellään. Maatilojen
määrä vähenee jatkuvasti, mikä uhkaa ruokaomavaraisuuttamme. Lapsia ja nuoria
ajelutetaan koko ajan pidemmän matkan päähän kotoaan ja ahdetaan aina vain
suurempiin yksiköihin opiskelemaan itseohjautuvuutta vaatien ja liian vähäisten resurssien kanssa,
jättäen erityistarpeiset muiden jalkoihin. Lisäksi lasten harteille kaadetaan
ympäristöahdistusta ja tieteenvastaista ideologiaa sukupuolien moninaisuudesta.
Pahoinvointi kattaa jo jokaisen ikäryhmän. Resurssit eivät enää riitä lapsille, nuorille,
työikäisten peruspalveluihin eikä vanhusten hoitoon.
Minulla on uskoa parempaan. Tarvitsemme isoja muutoksia. Jatkuva velkaantuminen on
saatava kuriin ja valtion taloutta hoidettava vastuullisesti. Verorahat kuuluvat kansalle,
eivät suuryhtiöiden ja pienen eliitin taskuihin. Rakenteellisen korruption ja hyvä veli –
verkostojen kitkemisestä on hyvä aloittaa. Ylen rahoitusta on leikattava ja Yle-vero
poistettava. Puhtaan kotimaisen ruuan verotusta on laskettava ja vastaavasti
epäterveellisten, erityisesti ulkomaisten ja kyseenalaisia sekä luontoa tuhoavia
tuotantotapoja käyttävien valmistajien raaka-aineiden ja einesten verotusta nostettava.
Yrittäjyyteen on kannustettava ja tuettava.
Kaikille lapsille ja nuorille tulisi taata mahdollisuus lähipäiväkotiin ja –kouluun niin
kaupungissa kuin maalaiskylissäkin. Perusopetuksessa on palattava ajassa taaksepäin
pienempiin yksiköihin ja ryhmäkokoihin. Kouluissa, kaikilla asteilla, tulisi huomioida
erilaiset tavat oppia ja tukea lasten omia vahvuuksia. Osan oppiaineista voisi myös osittain
korvata tärkeillä elämään valmistavilla tiedoilla ja taidoilla. Lapsilla on luontainen
uteliaisuus uuden oppimiseen, joten lukutaidon kehityttyä kirjallisuus avaa rajattoman
maailman uudelle tiedolle.
Kouluille ja päiväkodeille on saatava omat keittiöt, joissa valmistetaan laadukasta ruokaa
puhtaista lähellä tuotetuista raaka-aineista. Pienten lasten kotihoitoa on tuettava ja äideille
tarjottava apua arkeen vauvan syntymän jälkeen. Kansaa tulisi ohjata enemmän
yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen sekä muista huolehtimiseen. Vanhemmat pitävät
huolta lapsista ja lapset vanhemmistaan. Koko kylä kasvattaa –mentaliteetti takaisin.
Päihdeongelmien juurisyihin on tartuttava riittävillä mielenterveyspalveluilla.
Tässä ajatuksiani paremmasta Suomesta. Taisi siinä sivussa muutama työpaikkakin
syntyä 😉
Tarvitsemme muutokseen ihan jokaista. Äänestä vaalipäivänä.
Piia Koski