Olen Matti Nikkola, 43-vuotias yrittäjä Kalajoelta. Perheeseeni kuuluu puoliso ja 4 lasta. Harrastan metsästystä, kevyttä liikuntaa ja kirjallisuutta. Ihmisenä minua kiinnostaa kaikissa asioissa totuudellisuus, hyvyys, vapaus, rauha, kiitollisuus ja rakkaus.
Miksi olen ehdokkaana eduskuntavaaleissa?
Yhteiskunnalliset asiat on kiinnostanut minua oikeastaan varsin nuoresta pitäen eli 90-luvun alusta lähtien sattuneesta syystä, kun olen niin sanotusti laman lapsia.
En koe olevani erityisen puoluepoliittinen ihminen sen vuoksi että, suhtaudun asioihin yleisesti avoimen kriittisellä periaatteella ja sen vuoksi olen osin tässä tilanteessa, kun olen nähnyt mihin se on pahimmillaan johtanut ihmisten liikaa idelogiaan takertuessa.
Sen vuoksi myös löydän paljon hyviä, vaikuttavia ihmisiä joiden kanssa olen samassa näkemyksessä ja pystyn keskustelemaan asioista avoimesti.
Yrittäjyys, työntekijät ja alkutuotanto muodostaa kompleksin, joiden varassa yhteiskuntamme taloudellinen, tuotannollinen, ruokahuollollinen toimivuus on aina ollut.
Sen vuoksi pyrin kiinnittämään näihin kannustavuustekijöihin huomiota, koska niiden merkitys yhteiskunnan heikko-osaisten huolehtimsen kannalta on ensiarvoisen tärkeää.
Talouteen haluaisin kiinnittää huomiota, sekä yrittäjyyteen ja varsinkin viennin toimintaedellytyksiin, jotta voisimme kasvattaa kansantalouden kakkua. Esimerkiksi infrastruktuuriin, verotukseen, toimintaympäristöön, koulutukseen, tutkimukseen ja kehityspanoksiin.
Työntekijän rooli suorittavan työn osalta kuuluisi olla muutakin kuin verotuksen ja hyväksikäytön kohde, jos katsotaan tämän hetken tilannetta vaikka keskiluokan osalta verrattuna muualle maailmaan ja muutenkin niin, että työ olisi kannattavaa aina.
Olen perustulomallin kannattaja johonkin järkevään rajaan asti, koska se yksinkertaistaa toimintoja monessakin asiassa. Toki sen rinnalla on tehtävä merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia.
Alkutuotanto ja pohjavedet ovat huoltovarmuuskysymyksiä ja niiden merkitys kansalliseen ruoka- ja vesihuoltoon on ensiarvoisen tärkeä. Ne on oltava mahdollisimman korkealla omavaraisuudella, maksoi mitä maksoi.
Energiahuolto on Suomessa ollut yleisesti ottaen hajautettu, monipuolinen ja niin sen kuuluu olla jatkossakin, mutta siinä pitääkin olla juuri sen vuoksi kaikki elementit käytössä laajasti, kun kotimaista kapasiteettiakin on käytettävissä.
Metsätalous on kansakuntamme yksi talouden kivijaloista ja sen täytyy säilyä sellaisena ilman, että siihen kukaan ulkoinen taho tulee määräämään.
Lapsiin ja nuoriin eli yhteiskunnan heikko-osaisiin kannattaa ja täytyy panostaa, koska heidän kohdallaan on kyse kansakunnan tulevaisuudesta ja muutenkin demograafinen väestörakenne on saatava muuttumaan nykyisestä, kun emme voi ratkaista sitä yksinään maahanmuutolla.
Todellinen monikulttuurisuus syntyy siitä, että on todella olemassa erilaisia kulttuureja, eikä nykyisen kaltaista mössökulttuuria. Tämän ajatuksen merkittävin puolesta puhuja on vihreä Eero Paloheimo.
Terveydenhuollon ongelmien merkittävimpänä helpottajana näkisin ihmisen yksilötason vastuun parantumisen, niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla eli ennaltaehkäisevyys.
Puolustus-, ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjani perustuu Mannerheimin ajatukseen ”Meidän Suomalaisten on rakennettava ystävällismieliset ja luottamukselliset suhteet kaikkiin maailman valtioihin”. Lisäksi olen nykyisen puolustusvoimien rakenteen kannalla.
En varsinaisesti ole minkään vastustaja, mutta esim EU:n sanelupolitiikkaan vaaleilla valitsemattomalta komissiolta tulevana suhtaudun kriittisesti, kuten tässäkin hetkessä näemme, ettei se ole aina kansallisten etujemme mukaista.
Jos Natoon Suomi menee, niin siinä pitää mielestäni olla esimerkiksi sulku sopimus ydinaseille ja mieluiten koko itämeren ja pohjoismaiden alueella rauhantilan ylläpitämiseksi. Meidän pitää edelleenkin pyrkiä olemaan rauhan suurvalta maailmassa. Mielestäni tarvitsemme joissakin asioissa kansainvälistä yhteistyötä ja Suomihan on tehnyt sitä koko itsenäisyyden ajan muutenkin.
Taloudesta mainitsin jo aiemmin hiukan, mutta ylijäämäinen julkinen sektori on vahvempi ja vaikuttavampi, kuin alijäämäinen ja olisi suotavaa siihen pyrkiä, että huonona aikoina voimme ottaa talouden iskut paremmin vastaan ja sen vuoksi velanoton tulisi perustua aina järkeviin investointeihin.
Joudumme priorisoimaan asioita muutenkin tärkeysjärjestykseen monella osa-alueella, jotta emme ajaisi kansantaloutta kaaokseen. Eurosta kannattaa nyt ottaa kaikki irti vielä kun voi ja pitäisi olla
suunnitelma sen jälkeiseen aikaan.
Ympäristön ja luonnon eteen globaalissa mittakaavassa ei koskaan varmaan kukaan tee liikaa, mutta luonnon tuottamalle moninkertaiselle hiildioksidille emme voi mitään, mutta esimerkiksi noki-, myrkky-, jäte- ja muihin ongelmiin voidaan vastata teknologisilla ratkaisuila.
Päästökauppa ja vihersiirtymä on deindustrialisoinut Euroopan ja lisännyt todellisuudessa päästöjä globaalissa mittakaavassa, sekä tehnyt meistä riippuvaisia ulkoisista tekijöistä. Lisäksi sen vuoksi on
menetetty taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa.
Koulutuksen kautta tuleva pääoma on yksi tärkeimmistä asioista mikä yhteiskunnallamme on, mutta jostain syystä pisa-luvut heikkenevät kuitenkin.
Edellä mainittuja asioita poimin yhtäkkiä mielestäni, mutta tarkennuksia saa kysyä ja kaikkeen en osaa välttämättä vastatakaan, mutta tuossa alkuun jotain ajatuksia kuitenkin.
”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunna jäseniä ja viihtyvät täällä.” Edesmeneen sukulaisvaltiomiehen lausahdukseen on
helppo yhtyä ja samaan aion itsekin pyrkiä, mikäli saan siihen mahdollisuuden vaikuttaa.
Rakkaudella, kunnioituksella ja nöyrällä mielin yhdessä eteenpäin.
Matti Nikkola
